1.12.2008
Hoosianna, Daavidin Poika,
kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika,
joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika,
joka tulee Herran nimeen.
Eilen, sunnuntaina vietimme ensimmäistä adventtia. Kirkossa alkoi uusi vuosi, laulettiin Hoosiannaa ja kotona sytytettiin ensimmäinen kynttilä palamaan. Adventista alkava joulun valmistaminen täyttää kaupat ja ravintolat. Joulumusiikki soi ja ihmisten ikkunoihin ja pihoihin alkaa viimeistään tällöin syttyä jouluvaloja. Jouluverhoja aloitetaan ripustamaan ja mattoja vaihtamaan. Vähitellen siirrytään odottamaan Talven suurinta juhlaa, Joulua.
1.
Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta,
seimessä nukkuvaa
---------------------------------------------------------------------------
2.12.2008
Tänään on viimeistään aika ottaa esiin joululaulukirjat, joulukasetit ja -cd:t. Näin ne ovat helposti saatavilla. Kotiin tultua on mukava kuunnella jouluisia lauluja ja laulaa mukana.
Mikä on lempi joulukappaleesi?
Joulun Lapsi
Tule Joulumieli, lämmin ja hellä,
se salli mun tuntea sydämellä.
Nyt tule Joulu, tule joulun lapsi,
tee valosi sydämeen kirkkahaksi.
Tule, Joulun tuoja ja siunaa meitä,
älä kenenkään sydäntä kylmäksi heitä.
Suo lämpöä sinne, missä on kylmä,
myös valaise jokainen vankityrmä.
Anna Joulun meissä asua aina,
se ettei vain olisi hetken laina.
Suo nöyryyttä kumartaa Joulun lasta,
jonka meille soit lahjaksi taivahasta.
Salli nähdä tuo vanhus harmaahapsi,
Sinä oletkin siinä, Joulun lapsi!
Että sinä, joka yksin jouluna istut,
Olet lähelle tullut Jeesus Kristus.
Hän, joka tuossa on vailla ruokaa,
muru joulupöydästä hanelle tuokaa.
Tuo mieron lapsi, ken kylmässä kulkee,
kuka hänet kotinsa lämpöön sulkee?
Hän pieneen ja köyhään mielistyy,
siihen sanoma salattu kätkeytyy.
On Joulussa suurta salaisuutta,
Isän Jumalan antamaa rakkautta.
Seija Paadar
Päivän linkki
--------------------------------------------------------------
3.12.2008
Joulupukin pääpostissa Napapiirillä on joulu ympäri vuoden. Keskellä kesääkin Joulupukki saa ison pinon kirjeitä joka päivä. Arvaapa, mitä tapahtuu joulun lähestyessä? Silloin kirjeistä kasvaa kokonaisia vuoria. Kerran Joulupukki sai 32000 kirjettä yhtenä ainoana päivänä. Lapset kirjoittavat Joulupukille lahjatoiveistaan. Postia tulee myös aikuisilta, jotka haluavat lähettää joulutervehdyksen Lapin Joulupukille.
Joulupukin postitoimisto ei ole mikään tavallinen talo, vaan uljas hirsilinna, jonka keskustorni kurkotteöee kohti taivasta. Joulupukin apuna ahertaa suuri joukko postitonttuja. Postitontut Puhku, Uuras ja Puolukka pitävät huolen siitä, että joka ainoa kirje päätyy Joulupukin silmien eteen. Toivomuskirjeitä saapuu paljon ulkomailtakin. Joulupukki on saanut postia ainakin 184 maasta. Kaikkien kirjoittajien toiveet ja terveiset menevät varmasti perille, sillä Joulupukki ja postitontut ymmärtävät kaikkia maailman kieliä.
Postitontut ovat muuten harvinaisen taitavaa väkeä. Joulupukille osoitetun kirjeen voi jättää minne tahansa. Voit jättää kirjeen ikkunalaudalle, keittiön pöydälle, ovenrakoon tai porraspieleen. Tontut löytävät kirjeen sieltä varmasti ja toimittavat sen pikavauhtia Joulupukille.
Voit kuitenkin helpottaa tonttujen työtä kirjoittamalla kirjeeseesi Joulupukin tarkan osoitteen:
Joulupukin pääposti
Joulupukin pajakylä
96930 NAPAPIIRI
Mitä sinä toivot joululahjaksi?
-------------------------------------------------------------------------
4.12.1008
Piparkakkujen leipominen on hauskaa ja helppoa. Leipojalla ei totisesti ole pulaa resepteistä. Pipareita voi näet leipoa satoja erilaisia: on tummia, vaaleita, mureita, pehmeitä, siirappisia, hunajaisia, hyviä, halpoja, omia, perittyjä ja vaikka mitä muita.
Piparkakkujen historia ulottuu noin tuhannen vuoden taakse. Mausteisia pikkuleipiä sanottiin silloin mesileiviksi. Hunajalla makeutetut mesileivät tulivat Eurooppaan ristiretkiläisten mukana. Mesileipä oli houkutteleva makupala, mutta vain rikkaat ja ylhäiset saattoivat niillä herkutella. Hunajan ja jauhojen lisäksi mesileipiin tarvittiin nimittäin kalliita mausteita kuten pippuria, kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja sahramia. Piparkakku sai nimensäkin pippurista.
Keskiajalla piparkakkuja osattiin leipoa vain luostareissa. Piparkakuissa oli niin vahva tuoksu, että ne kelpasivat lääkkeeksi moniin vaivoihin. Vähitellen piparien reseptit kulkeutuivat luostareista sokerileipureille. Saksalaisilla joulumarkkinoilla piparkakut tekivät hyvin kauppansa. Markkinapiparkakut koristeltiin sokerivedellä ja kiiltokuvilla.
Runsaat sata vuotta sitten suomalaiset pitokokit oppivat leipomaan piparkakkuja. Reseptit olivat pitkään tarkasti varjeltuja salaisuuksia. Piparkakkuja oli tarjolla vain suurissa pidoissa ja herrasväen joulupöydässä.
Suomalaiseen joulupöytään kuuluu piparkakkujen lisäksi voitaikinasta tehtyjä joulutorttuja. Joulutorttu on suomalaisten oma joululeivonnainen. Samannäköisiä osataan tehdä muissakin maissa, mutta vain Suomessa tähti- ja puolikuutortut liittyvät jouluun.
Ensimmäiset tortut leivottiin aikoinaan kartanoissa ja pappiloissa. Joulupöydässä tarjottiin puuroa, lipeäkalaa, silliä ja sianlihaa, ja aterian kruunasi lehtevä torttu. Nykyajan joulutortussa on aina luumutäyte, mutta ennen käytettiin kotitekoisia omena-, raparperi-, vadelma- ja karviaishilloja. Lapissa joulutortut saivat lakka täytteen.
Päivän vinkki:
Piparkakkutalon tekeminen on hauskaa puuhaa. Mitä pienempi mökki, sen suloisempi siitä tulee! Koristele osat ennen yhteenliimaamista. Tee tarpeeksi iso piha-alue, että sinne mahtuvat kuuset, tontut, pupujussit ja kissat!
5.12.2008
Jouluna ilahdutetaan ystäviä - myös eläinystäviä.
Monissa kodeissa on lemmikkieläimiä.On karvakuonoja, samettitassuja, silkkisiipiä, nököhampaita, hipsuvarpaita ja ties mitä muita mukavia otuksia. Lemmikit ovat kuin perheenjäseniä, ja jouluna ne saavat herkkuruokaa, kortteja ja lahjapaketteja niin kuin kaikki muutkin.
Ennen vanhaan joka talossa oli kotieläimiä. Niitä ei sanottu lemmikeiksi eivätkä ne saaneet köllötellä olohuoneen sohvalla, mutta hyvää huolta niistä silti pidettiin. Hyvin hoidettu karja oli talon ylpeys.
Hevonen uurasti pellolla ja metsätöissä. Lehmistä lypsettiin maitoa, ja lampaista kerittiin villoja. Pahnassa röhki porsas tai kaksi. Kanat pyöräyttelivät munia, ja kirjava kukko piti kanalaumaa hyvässä komennossa. Talonvahtina räksytti kippurahäntäinen koira, ja hiirestyksestä piti huolen kissa.
Jouluna kotieläimet saivat osansa joulutarjoilusta. Hevoselle vietiin jouluyönä ylimääräinen annos kauraa. Lehmät ja lampaat saivat parasta heinää. Koira sai mehevän luun ja kissa kermaisen maitotilkan. Taivaan lintusia muistettiin myös: pihalle asetettiin viljalyhde.
Joulutunnelma uloittui metsäänkin. Monissa tarinoissa kerrotaan, miten jouluyönä metsäneläimet kokoontuivat yhteisiin joulupitoihin. Jouluyönä loppui vihanpito: yksikään metsänelävä ei ollut peto eikä yksikään joutunut saaliiksi. Susi tarttui jäniksen käpälään, ilves kumarsi oravalle ja punatulkku istahti ketun korvan juureen. Niin alkoi eläinten joulutanssi!
--------------------------------------------------------------
6.12.2008
Joulukuun 6. päivänä siniristiliput liehuvat kaikkialla Suomessa. Silloin on itsenäisyyspäivä. Suomesta tuli itsenäinen valtio vuonna 1917.
Itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa pidetään hienot iltapukujuhlat. Juhlatunnelmaa on myös kodeissa, kun ikkunoille sytytetään kaksi kynttilää. Ikkunakynttilöiden perinne on hyvin vanha, paljon vanhempi kuin Suomen valtio.
Entiseen aikaan kynttilävalaistuksella juhlistettiin kaikkia tärkeitä tapahtumia. Ennen sähkövalon keksimistä kylissä ja kaupungeissa oli talvisaikana hyvin pimeää. Niinpä merkkitapahtumien kunniaksi ikkunoille sytytettiin kaksi kynttilää. Ne valaisivat samalla kotia ja katua. Näin valaistiin myös kirkkotietä jouluaamuna.
Siihen aikaan,kun Suomi oli vielä osa Ruotsim valtakuntaa, ikkunakynttilät syttyivät kuningasperheen merkkipäivinä ja silloin, kun kuninkaalliset vierailivat Suomessa. Kun Suomi kuului Venäjään, samalla tavalla kunnioitettiin keisariperhettä.
1800-luvulla ikkunakynttilöillä osoitettiin huomiota runoilijamestari J.L. Runebergille. Runeberg on kirjoittanut sanat Maamme-lauluun, ja hän on saanut Suomen kansallisrunoilijan arvonimen. Kun Suomi itsenäistyi, kahden kynttilän sytyttäminen muuttui itsenäisyyspäivän perinteeksi.
Nykyaikana moni ihmettelee, miksi kynttilöitä on kaksi kappaletta. Entisajan ikkunaruudut olivat pieniä, ja ikkunan keskellä oli pysty keskipuite. Näytti somalta, kun kummallakin ikkunapuoliskolla lepatti kynttilä.
Nykyisin itsenäisyyspäivänä ikkunoille asetetaan myös pitkiä kynttelikköjä. Mutta olipa kynttilöitä yksi, kaksi tai viisi, tärkeintä on, että Suomen itsenäisyyspäivää juhlistetaan kynttilävalaistuksella.
---------------------------------------------------------------------
7.12.2008
Joulunalusviikkoina Joulupukin pajassa on mahdoton hoppu. Tontut ahertavat parhaansa mukaan, mutta millään he eivät ehdi valmistaa maailman kaikkia lahjoja. Siksi monet koditkin muuttuvat joulun edellä pieniksi lahjapajoiksi. Virkkuukoukut viuhuvat, vasarat paukkuvat ja ompelukoneet surisevat vielä illan myöhäisinä tunteina.
Kun lahjat ovat valmiita, alkaa kuulua paperin rapinaa. Lahjojen valmistaminen ja niiden kääriminen lahjapaperiin on mieluista puuhaa kaikenikäisille joulun odottajille.
Ennen oli tapana sepittää jokaiseen joululahjaan omistusruno. Runo oli yhtä tärkeä, kuin lahja itse. Lahjaksi kelpasi vaikka takista pudonnut nappi, kunhan vain paketin päällä oli hupaisa pikku runo, jonka perusteella saattoi arvailla paketin sisältöä.
Lahjariimien keksiminen ei ole vaikeaa. Kokeileppa vain! Riimittely alkaa sujua, kunhan pääsee vauhtiin. Tässä muutamia malliksi. Arvaatko minkälaisia lahjoja näiden kääröistä löytyy?
Ole hyvä! Nyt saat luvan koota palasista kuvan. Sormilla on lämmin olo, peukalolla oma kolo.
Napsii poikki, leikkaa pinoon, usein suoraan, joskus vinoon.
-----------------------------------------------------------------------
8.12.2008
9.12.2008
10.12.2008
11.12.2008
12.12.2008
-----------------------------------------------------------------------
13.12.2008
Joulun edellä Pyhän Nikolauksen lisäksi toinenkin pyhmis. Tämä pyhimys on nuori neito, jonka hiuksilla kynttiläkruunu on kuin sädekehä. Hänellä on pitkä valkea mekko ja punainen vyö. Arvaatko jo, kuka hän on? Kun neito astelee lähemmäksi, korviin kantautuu tuttu sävelmä : Jo taivahalla kuu, kirkkaana loistaa. Neitopyhimys on tietenkin Pyhä Lucia, joka tuo valoa ja iloa keskelle pimeintä talvea.
Lucian koti oli Sisilian Syrakusassa. Hän oli kaunis ja rikas tyttö, eikä kosijoista ollut puutetta.
Lucia ei kuitenkaan piitannut sulhasista. Hän halusi lahjoittaa pois omaisuutensa ja omistaa elämänsä köyhien auttamiselle. Legendan mukaan Lucia surmattiin, koska hän vastusti vanhempiaan eikä suostunut nuorten miesten kosintoihin.
Lucia oli elinpäipäivinään niin hyväsydäminen ja auttavainen, että kuoleman jälkeen häntä alettiin kunnioittaa pyhimyksenä. Kalenterissa Pyhän Lucian muistopäiväon 13. joulukuuta. Silloin monissa maissa vietetään Lucia-juhlia. Ruotsissa Lucia-juhlia vietettiin jo 200 vuotta sitten.
Lucian päivänä ruotsalaiset syövät hienoja sahramilla maustettuja leivonnaisia. Kilo sahramia maksaa yhtä paljon kuin 700 kiloa kanelia. Onneksi sitä tarvitaan taikinaan vain pieni ripaus antamaan makua ja kullankeltaista väriä. Lucian päivän vehnäsillä on hauska nimi, lussekatter eli lussinkissat. Eivät ne juurikaan kissoilta näytä, mutta maistuvat hyviltä. Kokeilkaapa!
--------------------------------------------------------------
Joulun edellä postinkantajat ahertavat hiki hatussa. He kuljettavat miljoonia joulutervehdyksiä ja paketteja.
Nykyajan joulukorteissa toivotetaan tavallisesti hyvää, hauskaa tai iloista joulua.Ennen vanhaan toivotukset olivat vauhdikkaampia. Saatettiin toivottaa Hyvää joulua, rauhaa ja rakkautta, leipää ja lämmintä tai Parhainta ruokahalua joulupäiviksi.
Ensimmäiset joulukortit lähetettiin Englannissa noin 150 vuotta sitten. Niiden kuvat olivat yksinkertaisia piirroksia. Pian joulukortti-innostus levisi Saksaan. Siellä kortteihin ryhdyttiin painamaan värikkäitä enkeleitä, joulu-ukkoja, joulukuusia kantavia lapsia ja tunnelmallisia lumimaisemia.
Suomessa joulukorttien lähettely tuli muotiin runsaat sata vuotta sitten. Kortin avulla oli helppo lähettää joulutervehdys kaukana asuville ystäville tai sukulaisille.Joulukortti kulki vaikka Amerikkaan asti.
Entsiajan koululaiset lähettivät toisilleen kortteja nyrkkipostina kädestä käteen. Koulujen joulujuhlissa liikkui paljon korttipostia. Joskus kortit jaettiin Joulupukin kontista. Toisinaan ne sujaitettiin salaa koulutoverin pulpettiin. Jos kortti oli kirjoitettu lyijykynällä, se kelpasi kierrätykseen: pyyhekumilla sipaistiin vastaanottajan nimi pois, ja seuraavana jouluna sama kortti välitti tervehdyksen jollekulle toiselle.
-----------------------------------------------------------
15.12.2008
Ensimmäinen jouluvalo oli tähti Betlehemin yötaivaalla.Se loisti seimen yllä ja johdatti Itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luo.
Vanhan ajan maalaisjouluun ei paljon valoa kaivattu. Valaistukseksi riitti päre ja joulutunnelman tuojaksi kolmihaarainen kynttilä. Kun mökkeihin saatiin lasiset ikkunaruudut, ikkunalaudalle asetettiin jouluna kaksi kynttilää ohikulkijoiden tietä valaisemaan.
Kynttilät loistavat joulukuusen oksilla. Elävät liekit tuovat tunnelmaa, mutta sähkökynttilät ovat turvallisemmat. Jouluvaloja on kaikkialla. Kyntteliköt ja tähdet loistavat ikkunoissa. Pihan puissa ja pensaissa tuikkii pieniä valoja. Ja kas! Naapurin ikkunassa vilkkuu poron punainen kuono, ja tuolla kauempana enkeli puhaltelee pasuunaa. Jäälyhtyjen liekit lepattavat pihapiirin sinisessä hämärässä.
Nykyajan joulu on tuhansien valojen juhla. Jokaisessa kaupungissa on valaistu joulukatu, ja pienissä kylissäkin tienvarsilla välkkyvät joulun värit.
---------------------------------------------------
16.12.2008
Jos nenät osaisivat puhua, joulun aikaan niillä olisi paljon keskusteltavaa. Muistelepa, millaisia tuoksuja joulu tuo tullessaan? Mitä sinun nenäsi kertoo joulun lähestymisestä?
-Kanelia, neilikkaa ja muskottia! Hyasintteja! Piparkakkuja ja luumutorttuja! Jouluomenia! Lanttulaatikkoa! Glögiä! Suklaata! Kuusen pihkaista tuoksua!
Joulun tuoksut tulvehtivat kaikkialle. Monet tuoksut ovat sellaisia, ettei niitä pääse nuuskuttelemaan muulloin vuoden varrella. Kun jouluateriaa valmistetaan, keittiössä leijailee todellinen tuoksujen sinfonia.
Jonkun nenä sanoo lipeäkalalle "Hyh!", mutta toisen mielestä siinä on paras ja aidoin joulun tuoksu. Onko sinun nenäsi tehnyt tuttavuutta lipeäkalan kanssa?
-----------------------------------------------
17.12.2008
Jouluna ruokapöytä notkuu herkkujen painosta. Tulis joulu, että yölläkin saa syödä, haaveiltiin ennen. Joulu oli monen ihmisen elämässä ainoa hetki vuoden varrella, jolloin sai syödä mahan täydeltä. Joulun lähestyessä ladeltiin loruja ja hokemia, joissa kuvailtiin jouluherkkuja.
Entisajan joulupöydässä oli aina leipää ja puuroa. Joululeipä oli suuri, ja se koristeltiin viljantähkillä. Juomana oli kotitekoista sahtia. Jouluruoat vaihtelivat sen mukaan, missä päin Suome asuttiin. Saaristossa syötiin jouluhaukea, Karjalassa paistettiin savivadissa lampaanlihaa ja Lapissa mieluisinta jouluherkkua oli poronpaisti. Rikkaissa taloissa pöytään tuotiin kokonainen siankinkku.
Jälkiruokana oli sekahedelmäkeittoa tai rusinasoppaa. Kartanoissa ja pappiloissa tarjottiin kahvin kanssa luumutorttuja, ja pikkuväki sai suunsa makeaksi kotitekoisilla joulumakeisilla.
----------------------------------------------------
18.12.2008
Riisipuuro on monen mielestä tuiki tavallista aamiaisruokaa. Mutta mitä tapahtuu, kun puuroon piilotetaan manteli ja puuroa syödään tonttulusikalla joulukynttilöiden valossa? Arkinen puuro muuttuu hetkessä juhlaruoaksi, ja siihen sisältyy hitunen onnentaikuuttakin. Kenen lautaselta löytyy manteli tänä jouluna?
Manteli lupaa onnekasta vuotta. Manteli voi merkitä häitä ennen seuraavaa joulupuuron aikaa, mutta se saattaa kertoa myös uudesta perheenjäsenestä tai muusta mukavasta tapahtumasta seuraavan vuoden aikana. Joskus mantelin löytäjä saa pitää puuropuheen tai sepittää puuronsyöntirunon.
Entisaikaan puuro oli arvostettua juhlaruokaa, ja sitä tarjottiin kaikissa suurissa pidoissa. Tavallisesti tehtiin ohrapuuroa, sillä ohraa oli melkein jokaisen talon vilja-aitassa. Riisipuuro oli harvinaisempaa herkkua. Riisiryynit nimittäin piti ostaa kaupasta, eikä monella ollut rahaa ryynien ostoon.
Ennen vanhaan itäsuomalaiset tekivät puuroa uunissa hauduttamalla, mutta Länsi - Suomessa puuro kypsyi padassa avotulella.
--------------------------------
19.12.2008
Joulutontun tuntee jokainen. Niitä vilisee korteissa ja satukirjoissa. Aika moni on sitä paitsi nähnyt punaisen tonttumyssyn vilahtavan ikkunan takana tai pihapiirin hämärässä. Huiskis vain! Ja tonttu on tiessään. Joulupukin apulaisilla on aina tulinen kiire.
Joulutontut ovat sukua entisaikojen haltijoille. Kun tietää, miltä joulutonttu näyttää, on helppo kuvitella myös haltijatonttujen ulkomuoto. Haltijat olivat parrakkaita ukkeleita. Niillä oli harmaa nuttu ja punainen piippamyssy päässä. haltijatonttuja oli monta lajia: oma haltijansa oli pirtille, riihelle, saunalle, vilja-aitalle ja karjasuojalle. Topeliuksen sadun mukaan Turun linnassakin asusti haltijatonttu.
Haltijatontut olivat puuhakasta väkeä. Ne siivosivat, ruokkivat eläimiä ja osasivat sammuttaa vaikka tulipalon. Vikkelimmät kävivät varkaissa naapuritalon vilja-aitassa. Vanhat tontut olivat olivat oman arvonsa tuntevia herroja, jotkut melko äksyjäkin. Siksi oli oltava varuillaan, ettei haltijatonttu suuttuisi ja muuttaisi toiseen taloon. Jouluna haltijatonttu sai palkaksi työstään ison kupillisen puuroa.
Nykymaailmassa ei ole enää paljon talleja, myllyjä eikä riihiä.Niinpä monet haltijatontut ovat vaihtaneet alaa. He ovat pestautuneet Joulupukin palvelukseen ja ryhtyneet joulutontuiksi. Joulupukin apulaisilla ei totisesti ole työstä pulaa. Osa tontuista kiertelee tiedustelutehtävissä, ja osa ahertaa Joulupukin salaisissa lahjapajoissa. Joulun tullen koko tonttujoukko rehkii yötä päivää, kun lahjat pitää toimittaa kaikkialle mailmaan.
----------------------------------------
20.12.2008
Tunnethan laulun, jossa kerrotaan varpusesta jouluaamuna? Laulun sanat on kirjoittanut Zacharias Topelius, Suomen lasten satusetä. Kuuntelepa tarkkaan, mitä laulussa sanotaan.
On tullut talvi ja lumi peittänyt maan.Varpusparka on nälissään, sillä se on syönyt viimeisenkin siemenen.Pienen tuvan ovelle ilmestyy tyttönen. Varpunen lennähtää tytön luo ja noukkii siemenen tämän kädestä. Kiitollisena varpunen lupaa, että Jumala palkitsee tytön hyvän teon. Lopuksi varpunen kertoo, ettei se ole tavallinen lintu, vaan tytön pieni veli Enkeleitten maasta. Veli on tullut taivaasta toivottamaan siskolleen hyvää joulua. Joulumieli on vallannut niin tytön ja kuin varpusenkin.
Entisaikaan oli paljon köyhiä ihmisiä. He asuivat pienissä hökkeleissä kaupunkien ja maalaiskylien liepeillä. Kaikilla ei ollut edes omaa kattoa päänsä päällä. He kulkivat mierolaisina ja yöpyivät hyväntahtoisten ihmisten tupien nurkissa tai saunoissa. Usein lapsetkin joutuivat kulkemaan mieron tietä kerjuupussi olalla.
Joulun edellä köyhät kiersivät taloissa pyytelemässä ruokatarpeita jouluateriaa varten. Heille annettiin avokätisesti leipää, ryynejä, makkaroita ja kaikkia muitakin ruokia, joita jouluksi oli tehty. Isojen talojen isännät ja emännät ajattelivat, että osa joulun yltäkylläisyydestä kuuluu niillekkin, joiden elämä ei ole onnekasta. Paras ilo on jaettu ilo, ja erityisesti jouluna iloa on aina haluttu jakaa.
Joulumieli syntyy siitä, kun tuottaa iloa ja hyvää mieltä toiselle. Paras joululahja voi olla kaunis, sydämestä tuleva kiitos.
-----------------------------------------------
21.12.2008
Kulkee kuin kuningas,
vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan,
köyhimpäänkin kotihin.
Mikä se on?
Osaatko vastata vanhaan arvoitukseen? Vastaus on joulu, vuoden suurin juhla. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi, sanottiin entisaikaan. Se tarkoitti, että Tuomaan päivänä 21. joulukuuta kaiken piti olla valmiina joulunviettoa varten. Nuutin päivänä tammikuussa joulun vietto loppui.
Jouluntuoja-Tuomasta houkuteltiin taloon monenlaisilla loruilla. Kun Tuomas saapui, alkoi joulurauha. Päälle puettiin uudet, puhtaat vaatteet. Syötiin parasta mitä talossa oli. Palanpainikkeeksi hörpättiin joulujuomaa. Lapset telmivät lattialle levitettyjen olkien päällä. Tuomas-kulta toi joulun tullessaan jälleen kerran.
Tule meille Tuomas-kulta,
tuopas joulu tullessas,
oluttynnör olallas,
pikarit, pullot pivossas,
juustot, kakut kainalossas.
Kylläs meijän portin tunnet,
hallava koira portin alla,
tervaristi ja rautarengas.
------------------------------------------
22.12.2008
Oletko huomannut, miten marraskuussa päivät lyhenevät ja aurinko matelee pitkin taivaanrantaa? Joulun edellä suurimmassaosassa Suomea aurinko näkyy vain muutaman tunnin keskipäivän aikaan.
Lapissa on sydäntalvella kaamos.Kaamos merkitsee sitä, ettei aurinko jaksa kiivetä näkyviin keskipäivälläkään. Kaamos ei kuitenkaan ole säkkipimeää aikaa. Valkoinen lumi valaisee maanpiiriä, ja eteläisellä taivaalla näkyy auringon kajo purppuraisena ja oranssinpunaisena. Kun auringon kajastus hiipuu, kuu ja tähdet valaisevat lumista maisemaa. Revontulet leiskahtelevat tunturien yllä. Kaamoksen aikaan Lappi muuttuu sinihämyiseksi satumaaksi. Ei ihme, että Joulupukki viihtyy siellä niin mainiosti.
Pimeys johtuu siitä, että muutama päivä ennen joulua on talvipäivänseisaus. Aurinko paistaa silloin lämpimästi eteläiselle pallonpuoliskolle, ja siellä on kesä parhaimmillaan.Australian kengurut paistattelevat päivää, mutta Pohjolassa eläimet värjöttelevät tuiskuissa ja pakkasissa.
Talvipäivänseisaus eli vuoden lyhin päivä on 21. tai 22. joulukuuta. Entisajan ihmiset ajattelivat, että aurinko on silloin pesässään. Jos pesäpäivinä pakkanen paukkui, uskottiin, että lopputalvesta tulee leuto.
Kun aurinko kiipeää pois pesästään, valoisa aika pitenee nopeasti. Tapanina päivä on jo kukon askelta pitempi, ja loppiaisena sen hullukin huomaa.
---------------------------------------------
Joulun aatonaattona on jäljellä kaksi pientä askelta jouluun. Kaikkialla on touhua ja tohinaa.
Huomenna jouluaattona kellon lyötyä kaksitoista Suomen Turusta julistetaan joulurauha kaikkialle Suomeen. Joulurauhan julistaminen on hyvin vanha jouluperinne. Nykyihmisille se on vain juhlallinen joulurituaalo, mutta keskiajalla joulurauhan julistus merkitsi totista totta. Joulurauha kesti Tuomaasta Nuutin päivään. Jos joulurauhan aikana rähinöi tai teki rikkomuksia, rauhanrikkoja sai kaksinkertaisen rangaistuksen. Jouluna piti elää siivosti.
Jouluna halutaan muistaa niitäkin läheisiä, jotka eivät enää ole viettämässä yhteistä joulua. Monet käyvät hiljentymässä jumalanpalveluksessa ja vievät omaisten haudoille kynttilöitä.
Kodissa leijailevat sadat joulun tuoksut. Kaikki on valmista: joulu saa tulla taloon.
Tänään tontuilla on hirmuinen hoppu Joulupukin luo. Mennessään ne huutavat "Iloista joulua! Iloista Joulua!"
Varhain huomisaamuna Joulupukki valjastaa poronsa ja lähtee Lapista hoitamaan tärkeää tehtäväänsä kaikkialle maailmaan.
Hoosianna, Daavidin Poika,
kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika,
joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika,
joka tulee Herran nimeen.
Eilen, sunnuntaina vietimme ensimmäistä adventtia. Kirkossa alkoi uusi vuosi, laulettiin Hoosiannaa ja kotona sytytettiin ensimmäinen kynttilä palamaan. Adventista alkava joulun valmistaminen täyttää kaupat ja ravintolat. Joulumusiikki soi ja ihmisten ikkunoihin ja pihoihin alkaa viimeistään tällöin syttyä jouluvaloja. Jouluverhoja aloitetaan ripustamaan ja mattoja vaihtamaan. Vähitellen siirrytään odottamaan Talven suurinta juhlaa, Joulua.
1.
Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta,
seimessä nukkuvaa
---------------------------------------------------------------------------
2.12.2008
Tänään on viimeistään aika ottaa esiin joululaulukirjat, joulukasetit ja -cd:t. Näin ne ovat helposti saatavilla. Kotiin tultua on mukava kuunnella jouluisia lauluja ja laulaa mukana.
Mikä on lempi joulukappaleesi?
Joulun Lapsi
Tule Joulumieli, lämmin ja hellä,
se salli mun tuntea sydämellä.
Nyt tule Joulu, tule joulun lapsi,
tee valosi sydämeen kirkkahaksi.
Tule, Joulun tuoja ja siunaa meitä,
älä kenenkään sydäntä kylmäksi heitä.
Suo lämpöä sinne, missä on kylmä,
myös valaise jokainen vankityrmä.
Anna Joulun meissä asua aina,
se ettei vain olisi hetken laina.
Suo nöyryyttä kumartaa Joulun lasta,
jonka meille soit lahjaksi taivahasta.
Salli nähdä tuo vanhus harmaahapsi,
Sinä oletkin siinä, Joulun lapsi!
Että sinä, joka yksin jouluna istut,
Olet lähelle tullut Jeesus Kristus.
Hän, joka tuossa on vailla ruokaa,
muru joulupöydästä hanelle tuokaa.
Tuo mieron lapsi, ken kylmässä kulkee,
kuka hänet kotinsa lämpöön sulkee?
Hän pieneen ja köyhään mielistyy,
siihen sanoma salattu kätkeytyy.
On Joulussa suurta salaisuutta,
Isän Jumalan antamaa rakkautta.
Seija Paadar
Päivän linkki
--------------------------------------------------------------
3.12.2008
Joulupukin pääpostissa Napapiirillä on joulu ympäri vuoden. Keskellä kesääkin Joulupukki saa ison pinon kirjeitä joka päivä. Arvaapa, mitä tapahtuu joulun lähestyessä? Silloin kirjeistä kasvaa kokonaisia vuoria. Kerran Joulupukki sai 32000 kirjettä yhtenä ainoana päivänä. Lapset kirjoittavat Joulupukille lahjatoiveistaan. Postia tulee myös aikuisilta, jotka haluavat lähettää joulutervehdyksen Lapin Joulupukille.
Joulupukin postitoimisto ei ole mikään tavallinen talo, vaan uljas hirsilinna, jonka keskustorni kurkotteöee kohti taivasta. Joulupukin apuna ahertaa suuri joukko postitonttuja. Postitontut Puhku, Uuras ja Puolukka pitävät huolen siitä, että joka ainoa kirje päätyy Joulupukin silmien eteen. Toivomuskirjeitä saapuu paljon ulkomailtakin. Joulupukki on saanut postia ainakin 184 maasta. Kaikkien kirjoittajien toiveet ja terveiset menevät varmasti perille, sillä Joulupukki ja postitontut ymmärtävät kaikkia maailman kieliä.
Postitontut ovat muuten harvinaisen taitavaa väkeä. Joulupukille osoitetun kirjeen voi jättää minne tahansa. Voit jättää kirjeen ikkunalaudalle, keittiön pöydälle, ovenrakoon tai porraspieleen. Tontut löytävät kirjeen sieltä varmasti ja toimittavat sen pikavauhtia Joulupukille.
Voit kuitenkin helpottaa tonttujen työtä kirjoittamalla kirjeeseesi Joulupukin tarkan osoitteen:
Joulupukin pääposti
Joulupukin pajakylä
96930 NAPAPIIRI
Mitä sinä toivot joululahjaksi?
-------------------------------------------------------------------------
4.12.1008
Piparkakkujen leipominen on hauskaa ja helppoa. Leipojalla ei totisesti ole pulaa resepteistä. Pipareita voi näet leipoa satoja erilaisia: on tummia, vaaleita, mureita, pehmeitä, siirappisia, hunajaisia, hyviä, halpoja, omia, perittyjä ja vaikka mitä muita.
Piparkakkujen historia ulottuu noin tuhannen vuoden taakse. Mausteisia pikkuleipiä sanottiin silloin mesileiviksi. Hunajalla makeutetut mesileivät tulivat Eurooppaan ristiretkiläisten mukana. Mesileipä oli houkutteleva makupala, mutta vain rikkaat ja ylhäiset saattoivat niillä herkutella. Hunajan ja jauhojen lisäksi mesileipiin tarvittiin nimittäin kalliita mausteita kuten pippuria, kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja sahramia. Piparkakku sai nimensäkin pippurista.
Keskiajalla piparkakkuja osattiin leipoa vain luostareissa. Piparkakuissa oli niin vahva tuoksu, että ne kelpasivat lääkkeeksi moniin vaivoihin. Vähitellen piparien reseptit kulkeutuivat luostareista sokerileipureille. Saksalaisilla joulumarkkinoilla piparkakut tekivät hyvin kauppansa. Markkinapiparkakut koristeltiin sokerivedellä ja kiiltokuvilla.
Runsaat sata vuotta sitten suomalaiset pitokokit oppivat leipomaan piparkakkuja. Reseptit olivat pitkään tarkasti varjeltuja salaisuuksia. Piparkakkuja oli tarjolla vain suurissa pidoissa ja herrasväen joulupöydässä.
Suomalaiseen joulupöytään kuuluu piparkakkujen lisäksi voitaikinasta tehtyjä joulutorttuja. Joulutorttu on suomalaisten oma joululeivonnainen. Samannäköisiä osataan tehdä muissakin maissa, mutta vain Suomessa tähti- ja puolikuutortut liittyvät jouluun.
Ensimmäiset tortut leivottiin aikoinaan kartanoissa ja pappiloissa. Joulupöydässä tarjottiin puuroa, lipeäkalaa, silliä ja sianlihaa, ja aterian kruunasi lehtevä torttu. Nykyajan joulutortussa on aina luumutäyte, mutta ennen käytettiin kotitekoisia omena-, raparperi-, vadelma- ja karviaishilloja. Lapissa joulutortut saivat lakka täytteen.
Päivän vinkki:
Piparkakkutalon tekeminen on hauskaa puuhaa. Mitä pienempi mökki, sen suloisempi siitä tulee! Koristele osat ennen yhteenliimaamista. Tee tarpeeksi iso piha-alue, että sinne mahtuvat kuuset, tontut, pupujussit ja kissat!
5.12.2008
Jouluna ilahdutetaan ystäviä - myös eläinystäviä.
Monissa kodeissa on lemmikkieläimiä.On karvakuonoja, samettitassuja, silkkisiipiä, nököhampaita, hipsuvarpaita ja ties mitä muita mukavia otuksia. Lemmikit ovat kuin perheenjäseniä, ja jouluna ne saavat herkkuruokaa, kortteja ja lahjapaketteja niin kuin kaikki muutkin.
Ennen vanhaan joka talossa oli kotieläimiä. Niitä ei sanottu lemmikeiksi eivätkä ne saaneet köllötellä olohuoneen sohvalla, mutta hyvää huolta niistä silti pidettiin. Hyvin hoidettu karja oli talon ylpeys.
Hevonen uurasti pellolla ja metsätöissä. Lehmistä lypsettiin maitoa, ja lampaista kerittiin villoja. Pahnassa röhki porsas tai kaksi. Kanat pyöräyttelivät munia, ja kirjava kukko piti kanalaumaa hyvässä komennossa. Talonvahtina räksytti kippurahäntäinen koira, ja hiirestyksestä piti huolen kissa.
Jouluna kotieläimet saivat osansa joulutarjoilusta. Hevoselle vietiin jouluyönä ylimääräinen annos kauraa. Lehmät ja lampaat saivat parasta heinää. Koira sai mehevän luun ja kissa kermaisen maitotilkan. Taivaan lintusia muistettiin myös: pihalle asetettiin viljalyhde.
Joulutunnelma uloittui metsäänkin. Monissa tarinoissa kerrotaan, miten jouluyönä metsäneläimet kokoontuivat yhteisiin joulupitoihin. Jouluyönä loppui vihanpito: yksikään metsänelävä ei ollut peto eikä yksikään joutunut saaliiksi. Susi tarttui jäniksen käpälään, ilves kumarsi oravalle ja punatulkku istahti ketun korvan juureen. Niin alkoi eläinten joulutanssi!
--------------------------------------------------------------
6.12.2008
Joulukuun 6. päivänä siniristiliput liehuvat kaikkialla Suomessa. Silloin on itsenäisyyspäivä. Suomesta tuli itsenäinen valtio vuonna 1917.
Itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa pidetään hienot iltapukujuhlat. Juhlatunnelmaa on myös kodeissa, kun ikkunoille sytytetään kaksi kynttilää. Ikkunakynttilöiden perinne on hyvin vanha, paljon vanhempi kuin Suomen valtio.
Entiseen aikaan kynttilävalaistuksella juhlistettiin kaikkia tärkeitä tapahtumia. Ennen sähkövalon keksimistä kylissä ja kaupungeissa oli talvisaikana hyvin pimeää. Niinpä merkkitapahtumien kunniaksi ikkunoille sytytettiin kaksi kynttilää. Ne valaisivat samalla kotia ja katua. Näin valaistiin myös kirkkotietä jouluaamuna.
Siihen aikaan,kun Suomi oli vielä osa Ruotsim valtakuntaa, ikkunakynttilät syttyivät kuningasperheen merkkipäivinä ja silloin, kun kuninkaalliset vierailivat Suomessa. Kun Suomi kuului Venäjään, samalla tavalla kunnioitettiin keisariperhettä.
1800-luvulla ikkunakynttilöillä osoitettiin huomiota runoilijamestari J.L. Runebergille. Runeberg on kirjoittanut sanat Maamme-lauluun, ja hän on saanut Suomen kansallisrunoilijan arvonimen. Kun Suomi itsenäistyi, kahden kynttilän sytyttäminen muuttui itsenäisyyspäivän perinteeksi.
Nykyaikana moni ihmettelee, miksi kynttilöitä on kaksi kappaletta. Entisajan ikkunaruudut olivat pieniä, ja ikkunan keskellä oli pysty keskipuite. Näytti somalta, kun kummallakin ikkunapuoliskolla lepatti kynttilä.
Nykyisin itsenäisyyspäivänä ikkunoille asetetaan myös pitkiä kynttelikköjä. Mutta olipa kynttilöitä yksi, kaksi tai viisi, tärkeintä on, että Suomen itsenäisyyspäivää juhlistetaan kynttilävalaistuksella.
---------------------------------------------------------------------
7.12.2008
Joulunalusviikkoina Joulupukin pajassa on mahdoton hoppu. Tontut ahertavat parhaansa mukaan, mutta millään he eivät ehdi valmistaa maailman kaikkia lahjoja. Siksi monet koditkin muuttuvat joulun edellä pieniksi lahjapajoiksi. Virkkuukoukut viuhuvat, vasarat paukkuvat ja ompelukoneet surisevat vielä illan myöhäisinä tunteina.
Kun lahjat ovat valmiita, alkaa kuulua paperin rapinaa. Lahjojen valmistaminen ja niiden kääriminen lahjapaperiin on mieluista puuhaa kaikenikäisille joulun odottajille.
Ennen oli tapana sepittää jokaiseen joululahjaan omistusruno. Runo oli yhtä tärkeä, kuin lahja itse. Lahjaksi kelpasi vaikka takista pudonnut nappi, kunhan vain paketin päällä oli hupaisa pikku runo, jonka perusteella saattoi arvailla paketin sisältöä.
Lahjariimien keksiminen ei ole vaikeaa. Kokeileppa vain! Riimittely alkaa sujua, kunhan pääsee vauhtiin. Tässä muutamia malliksi. Arvaatko minkälaisia lahjoja näiden kääröistä löytyy?
Ole hyvä! Nyt saat luvan koota palasista kuvan. Sormilla on lämmin olo, peukalolla oma kolo.
Napsii poikki, leikkaa pinoon, usein suoraan, joskus vinoon.
-----------------------------------------------------------------------
8.12.2008
9.12.2008
10.12.2008
11.12.2008
12.12.2008
-----------------------------------------------------------------------
13.12.2008
Joulun edellä Pyhän Nikolauksen lisäksi toinenkin pyhmis. Tämä pyhimys on nuori neito, jonka hiuksilla kynttiläkruunu on kuin sädekehä. Hänellä on pitkä valkea mekko ja punainen vyö. Arvaatko jo, kuka hän on? Kun neito astelee lähemmäksi, korviin kantautuu tuttu sävelmä : Jo taivahalla kuu, kirkkaana loistaa. Neitopyhimys on tietenkin Pyhä Lucia, joka tuo valoa ja iloa keskelle pimeintä talvea.
Lucian koti oli Sisilian Syrakusassa. Hän oli kaunis ja rikas tyttö, eikä kosijoista ollut puutetta.
Lucia ei kuitenkaan piitannut sulhasista. Hän halusi lahjoittaa pois omaisuutensa ja omistaa elämänsä köyhien auttamiselle. Legendan mukaan Lucia surmattiin, koska hän vastusti vanhempiaan eikä suostunut nuorten miesten kosintoihin.
Lucia oli elinpäipäivinään niin hyväsydäminen ja auttavainen, että kuoleman jälkeen häntä alettiin kunnioittaa pyhimyksenä. Kalenterissa Pyhän Lucian muistopäiväon 13. joulukuuta. Silloin monissa maissa vietetään Lucia-juhlia. Ruotsissa Lucia-juhlia vietettiin jo 200 vuotta sitten.
Lucian päivänä ruotsalaiset syövät hienoja sahramilla maustettuja leivonnaisia. Kilo sahramia maksaa yhtä paljon kuin 700 kiloa kanelia. Onneksi sitä tarvitaan taikinaan vain pieni ripaus antamaan makua ja kullankeltaista väriä. Lucian päivän vehnäsillä on hauska nimi, lussekatter eli lussinkissat. Eivät ne juurikaan kissoilta näytä, mutta maistuvat hyviltä. Kokeilkaapa!
--------------------------------------------------------------
14.12.2008
Joulun edellä postinkantajat ahertavat hiki hatussa. He kuljettavat miljoonia joulutervehdyksiä ja paketteja.
Nykyajan joulukorteissa toivotetaan tavallisesti hyvää, hauskaa tai iloista joulua.Ennen vanhaan toivotukset olivat vauhdikkaampia. Saatettiin toivottaa Hyvää joulua, rauhaa ja rakkautta, leipää ja lämmintä tai Parhainta ruokahalua joulupäiviksi.
Ensimmäiset joulukortit lähetettiin Englannissa noin 150 vuotta sitten. Niiden kuvat olivat yksinkertaisia piirroksia. Pian joulukortti-innostus levisi Saksaan. Siellä kortteihin ryhdyttiin painamaan värikkäitä enkeleitä, joulu-ukkoja, joulukuusia kantavia lapsia ja tunnelmallisia lumimaisemia.
Suomessa joulukorttien lähettely tuli muotiin runsaat sata vuotta sitten. Kortin avulla oli helppo lähettää joulutervehdys kaukana asuville ystäville tai sukulaisille.Joulukortti kulki vaikka Amerikkaan asti.
Entsiajan koululaiset lähettivät toisilleen kortteja nyrkkipostina kädestä käteen. Koulujen joulujuhlissa liikkui paljon korttipostia. Joskus kortit jaettiin Joulupukin kontista. Toisinaan ne sujaitettiin salaa koulutoverin pulpettiin. Jos kortti oli kirjoitettu lyijykynällä, se kelpasi kierrätykseen: pyyhekumilla sipaistiin vastaanottajan nimi pois, ja seuraavana jouluna sama kortti välitti tervehdyksen jollekulle toiselle.
-----------------------------------------------------------
15.12.2008
Ensimmäinen jouluvalo oli tähti Betlehemin yötaivaalla.Se loisti seimen yllä ja johdatti Itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luo.
Vanhan ajan maalaisjouluun ei paljon valoa kaivattu. Valaistukseksi riitti päre ja joulutunnelman tuojaksi kolmihaarainen kynttilä. Kun mökkeihin saatiin lasiset ikkunaruudut, ikkunalaudalle asetettiin jouluna kaksi kynttilää ohikulkijoiden tietä valaisemaan.
Kynttilät loistavat joulukuusen oksilla. Elävät liekit tuovat tunnelmaa, mutta sähkökynttilät ovat turvallisemmat. Jouluvaloja on kaikkialla. Kyntteliköt ja tähdet loistavat ikkunoissa. Pihan puissa ja pensaissa tuikkii pieniä valoja. Ja kas! Naapurin ikkunassa vilkkuu poron punainen kuono, ja tuolla kauempana enkeli puhaltelee pasuunaa. Jäälyhtyjen liekit lepattavat pihapiirin sinisessä hämärässä.
Nykyajan joulu on tuhansien valojen juhla. Jokaisessa kaupungissa on valaistu joulukatu, ja pienissä kylissäkin tienvarsilla välkkyvät joulun värit.
---------------------------------------------------
16.12.2008
Jos nenät osaisivat puhua, joulun aikaan niillä olisi paljon keskusteltavaa. Muistelepa, millaisia tuoksuja joulu tuo tullessaan? Mitä sinun nenäsi kertoo joulun lähestymisestä?
-Kanelia, neilikkaa ja muskottia! Hyasintteja! Piparkakkuja ja luumutorttuja! Jouluomenia! Lanttulaatikkoa! Glögiä! Suklaata! Kuusen pihkaista tuoksua!
Joulun tuoksut tulvehtivat kaikkialle. Monet tuoksut ovat sellaisia, ettei niitä pääse nuuskuttelemaan muulloin vuoden varrella. Kun jouluateriaa valmistetaan, keittiössä leijailee todellinen tuoksujen sinfonia.
Jonkun nenä sanoo lipeäkalalle "Hyh!", mutta toisen mielestä siinä on paras ja aidoin joulun tuoksu. Onko sinun nenäsi tehnyt tuttavuutta lipeäkalan kanssa?
-----------------------------------------------
17.12.2008
Jouluna ruokapöytä notkuu herkkujen painosta. Tulis joulu, että yölläkin saa syödä, haaveiltiin ennen. Joulu oli monen ihmisen elämässä ainoa hetki vuoden varrella, jolloin sai syödä mahan täydeltä. Joulun lähestyessä ladeltiin loruja ja hokemia, joissa kuvailtiin jouluherkkuja.
Entisajan joulupöydässä oli aina leipää ja puuroa. Joululeipä oli suuri, ja se koristeltiin viljantähkillä. Juomana oli kotitekoista sahtia. Jouluruoat vaihtelivat sen mukaan, missä päin Suome asuttiin. Saaristossa syötiin jouluhaukea, Karjalassa paistettiin savivadissa lampaanlihaa ja Lapissa mieluisinta jouluherkkua oli poronpaisti. Rikkaissa taloissa pöytään tuotiin kokonainen siankinkku.
Jälkiruokana oli sekahedelmäkeittoa tai rusinasoppaa. Kartanoissa ja pappiloissa tarjottiin kahvin kanssa luumutorttuja, ja pikkuväki sai suunsa makeaksi kotitekoisilla joulumakeisilla.
----------------------------------------------------
18.12.2008
Riisipuuro on monen mielestä tuiki tavallista aamiaisruokaa. Mutta mitä tapahtuu, kun puuroon piilotetaan manteli ja puuroa syödään tonttulusikalla joulukynttilöiden valossa? Arkinen puuro muuttuu hetkessä juhlaruoaksi, ja siihen sisältyy hitunen onnentaikuuttakin. Kenen lautaselta löytyy manteli tänä jouluna?
Manteli lupaa onnekasta vuotta. Manteli voi merkitä häitä ennen seuraavaa joulupuuron aikaa, mutta se saattaa kertoa myös uudesta perheenjäsenestä tai muusta mukavasta tapahtumasta seuraavan vuoden aikana. Joskus mantelin löytäjä saa pitää puuropuheen tai sepittää puuronsyöntirunon.
Entisaikaan puuro oli arvostettua juhlaruokaa, ja sitä tarjottiin kaikissa suurissa pidoissa. Tavallisesti tehtiin ohrapuuroa, sillä ohraa oli melkein jokaisen talon vilja-aitassa. Riisipuuro oli harvinaisempaa herkkua. Riisiryynit nimittäin piti ostaa kaupasta, eikä monella ollut rahaa ryynien ostoon.
Ennen vanhaan itäsuomalaiset tekivät puuroa uunissa hauduttamalla, mutta Länsi - Suomessa puuro kypsyi padassa avotulella.
--------------------------------
19.12.2008
Joulutontun tuntee jokainen. Niitä vilisee korteissa ja satukirjoissa. Aika moni on sitä paitsi nähnyt punaisen tonttumyssyn vilahtavan ikkunan takana tai pihapiirin hämärässä. Huiskis vain! Ja tonttu on tiessään. Joulupukin apulaisilla on aina tulinen kiire.
Joulutontut ovat sukua entisaikojen haltijoille. Kun tietää, miltä joulutonttu näyttää, on helppo kuvitella myös haltijatonttujen ulkomuoto. Haltijat olivat parrakkaita ukkeleita. Niillä oli harmaa nuttu ja punainen piippamyssy päässä. haltijatonttuja oli monta lajia: oma haltijansa oli pirtille, riihelle, saunalle, vilja-aitalle ja karjasuojalle. Topeliuksen sadun mukaan Turun linnassakin asusti haltijatonttu.
Haltijatontut olivat puuhakasta väkeä. Ne siivosivat, ruokkivat eläimiä ja osasivat sammuttaa vaikka tulipalon. Vikkelimmät kävivät varkaissa naapuritalon vilja-aitassa. Vanhat tontut olivat olivat oman arvonsa tuntevia herroja, jotkut melko äksyjäkin. Siksi oli oltava varuillaan, ettei haltijatonttu suuttuisi ja muuttaisi toiseen taloon. Jouluna haltijatonttu sai palkaksi työstään ison kupillisen puuroa.
Nykymaailmassa ei ole enää paljon talleja, myllyjä eikä riihiä.Niinpä monet haltijatontut ovat vaihtaneet alaa. He ovat pestautuneet Joulupukin palvelukseen ja ryhtyneet joulutontuiksi. Joulupukin apulaisilla ei totisesti ole työstä pulaa. Osa tontuista kiertelee tiedustelutehtävissä, ja osa ahertaa Joulupukin salaisissa lahjapajoissa. Joulun tullen koko tonttujoukko rehkii yötä päivää, kun lahjat pitää toimittaa kaikkialle mailmaan.
----------------------------------------
20.12.2008
Tunnethan laulun, jossa kerrotaan varpusesta jouluaamuna? Laulun sanat on kirjoittanut Zacharias Topelius, Suomen lasten satusetä. Kuuntelepa tarkkaan, mitä laulussa sanotaan.
On tullut talvi ja lumi peittänyt maan.Varpusparka on nälissään, sillä se on syönyt viimeisenkin siemenen.Pienen tuvan ovelle ilmestyy tyttönen. Varpunen lennähtää tytön luo ja noukkii siemenen tämän kädestä. Kiitollisena varpunen lupaa, että Jumala palkitsee tytön hyvän teon. Lopuksi varpunen kertoo, ettei se ole tavallinen lintu, vaan tytön pieni veli Enkeleitten maasta. Veli on tullut taivaasta toivottamaan siskolleen hyvää joulua. Joulumieli on vallannut niin tytön ja kuin varpusenkin.
Entisaikaan oli paljon köyhiä ihmisiä. He asuivat pienissä hökkeleissä kaupunkien ja maalaiskylien liepeillä. Kaikilla ei ollut edes omaa kattoa päänsä päällä. He kulkivat mierolaisina ja yöpyivät hyväntahtoisten ihmisten tupien nurkissa tai saunoissa. Usein lapsetkin joutuivat kulkemaan mieron tietä kerjuupussi olalla.
Joulun edellä köyhät kiersivät taloissa pyytelemässä ruokatarpeita jouluateriaa varten. Heille annettiin avokätisesti leipää, ryynejä, makkaroita ja kaikkia muitakin ruokia, joita jouluksi oli tehty. Isojen talojen isännät ja emännät ajattelivat, että osa joulun yltäkylläisyydestä kuuluu niillekkin, joiden elämä ei ole onnekasta. Paras ilo on jaettu ilo, ja erityisesti jouluna iloa on aina haluttu jakaa.
Joulumieli syntyy siitä, kun tuottaa iloa ja hyvää mieltä toiselle. Paras joululahja voi olla kaunis, sydämestä tuleva kiitos.
-----------------------------------------------
21.12.2008
Kulkee kuin kuningas,
vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan,
köyhimpäänkin kotihin.
Mikä se on?
Osaatko vastata vanhaan arvoitukseen? Vastaus on joulu, vuoden suurin juhla. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi, sanottiin entisaikaan. Se tarkoitti, että Tuomaan päivänä 21. joulukuuta kaiken piti olla valmiina joulunviettoa varten. Nuutin päivänä tammikuussa joulun vietto loppui.
Jouluntuoja-Tuomasta houkuteltiin taloon monenlaisilla loruilla. Kun Tuomas saapui, alkoi joulurauha. Päälle puettiin uudet, puhtaat vaatteet. Syötiin parasta mitä talossa oli. Palanpainikkeeksi hörpättiin joulujuomaa. Lapset telmivät lattialle levitettyjen olkien päällä. Tuomas-kulta toi joulun tullessaan jälleen kerran.
Tule meille Tuomas-kulta,
tuopas joulu tullessas,
oluttynnör olallas,
pikarit, pullot pivossas,
juustot, kakut kainalossas.
Kylläs meijän portin tunnet,
hallava koira portin alla,
tervaristi ja rautarengas.
------------------------------------------
22.12.2008
Oletko huomannut, miten marraskuussa päivät lyhenevät ja aurinko matelee pitkin taivaanrantaa? Joulun edellä suurimmassaosassa Suomea aurinko näkyy vain muutaman tunnin keskipäivän aikaan.
Lapissa on sydäntalvella kaamos.Kaamos merkitsee sitä, ettei aurinko jaksa kiivetä näkyviin keskipäivälläkään. Kaamos ei kuitenkaan ole säkkipimeää aikaa. Valkoinen lumi valaisee maanpiiriä, ja eteläisellä taivaalla näkyy auringon kajo purppuraisena ja oranssinpunaisena. Kun auringon kajastus hiipuu, kuu ja tähdet valaisevat lumista maisemaa. Revontulet leiskahtelevat tunturien yllä. Kaamoksen aikaan Lappi muuttuu sinihämyiseksi satumaaksi. Ei ihme, että Joulupukki viihtyy siellä niin mainiosti.
Pimeys johtuu siitä, että muutama päivä ennen joulua on talvipäivänseisaus. Aurinko paistaa silloin lämpimästi eteläiselle pallonpuoliskolle, ja siellä on kesä parhaimmillaan.Australian kengurut paistattelevat päivää, mutta Pohjolassa eläimet värjöttelevät tuiskuissa ja pakkasissa.
Talvipäivänseisaus eli vuoden lyhin päivä on 21. tai 22. joulukuuta. Entisajan ihmiset ajattelivat, että aurinko on silloin pesässään. Jos pesäpäivinä pakkanen paukkui, uskottiin, että lopputalvesta tulee leuto.
Kun aurinko kiipeää pois pesästään, valoisa aika pitenee nopeasti. Tapanina päivä on jo kukon askelta pitempi, ja loppiaisena sen hullukin huomaa.
---------------------------------------------
23.12.2008
Joulun aatonaattona on jäljellä kaksi pientä askelta jouluun. Kaikkialla on touhua ja tohinaa.
Huomenna jouluaattona kellon lyötyä kaksitoista Suomen Turusta julistetaan joulurauha kaikkialle Suomeen. Joulurauhan julistaminen on hyvin vanha jouluperinne. Nykyihmisille se on vain juhlallinen joulurituaalo, mutta keskiajalla joulurauhan julistus merkitsi totista totta. Joulurauha kesti Tuomaasta Nuutin päivään. Jos joulurauhan aikana rähinöi tai teki rikkomuksia, rauhanrikkoja sai kaksinkertaisen rangaistuksen. Jouluna piti elää siivosti.
Jouluna halutaan muistaa niitäkin läheisiä, jotka eivät enää ole viettämässä yhteistä joulua. Monet käyvät hiljentymässä jumalanpalveluksessa ja vievät omaisten haudoille kynttilöitä.
Kodissa leijailevat sadat joulun tuoksut. Kaikki on valmista: joulu saa tulla taloon.
Tänään tontuilla on hirmuinen hoppu Joulupukin luo. Mennessään ne huutavat "Iloista joulua! Iloista Joulua!"
Varhain huomisaamuna Joulupukki valjastaa poronsa ja lähtee Lapista hoitamaan tärkeää tehtäväänsä kaikkialle maailmaan.
-------------------------------------------
24.12.2008
Nyt haluan vain toivottaa kaikille Oikein Rauhallista Joulun Aikaa Ja Upeaa Vuotta 2009!
