1.12
Wanhan ajan Joulu
Entisaikain saduissa pienokainen aina toivoo haltijalta ison padan puuroa. Loitsussa sanotaan: ”Lennä, lennä leppäkerttu, ison kiven juureen; siellä isä, äiti keittää makeata puuroo.”
Vanhan ajan lapset eivät lausuneet sanoja pizza tai perunalastu, koska niitä herkkuja ei tunnettu. Paistit, kinkut ja rasvamakkarat olivat toki olemassa, mutta eivät menneen ajan köyhän tiedossa, tuskin edes mielikuvituksessa.
Ohrapuuro oli ennen länsisuomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten talonpoikien juhlaruokaa. Juhlahuttu tunnetaan jopa Pohjois-Afrikassa.
Juhlapuuroa on keitetty 1900-luvun alusta lähtien niin maalla kuin kaupungissa ylellisesti tuontiriisistä. Puuromanteli on meillä aika nuori perinne. Taikamantelin piilottaminen on tuontipakanuutta.
Aaton puuro on säilynyt joulupöydässä, vaikka riisi ei ole enää luksusta. Kiireisen aaton ohjelmassa ei ole mitään yhtä yksinkertaista, terveellistä, mieltä ja vatsaa rauhoittavaa kuin lämmin puuro. Se hiljentää lapset ja vanhukset tehokkaammin kuin Suomen Turun joulurauhanjulistus. Puuro on funktionaalinen juhlaruoka; se on elinvoimainen perinne, joka tulee säilymään sukupolvien taa.
Jouluohrapuuro
2 dl kokonaisia ohraryynejä
5 dl vettä
suolaa
1 l maitoa
nokare voita
Liota ohrasuurimoita vedessä 12 tunnin ajan. Lisää maito sekä voinokare. Kiehauta ja anna hautua kolmesta neljään tuntiin, mitä kauemmin haudutat, sitä juhlallisempi lopputulos.
2.12
Tiernapojat
Tierna on suomalainen väännös ruotsin sanasta stjärna eli tähti. Tähtipojat, säärnäpojat eli tapanipojat esittävät pienoisnäytelmän, joka kertoo kolmen Itämaan tietäjän käynnistä kuningas Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona. Seurue kuljettaa mukanaan kynttilällä valaistavaa laitetta, Betlehemin tähteä.
Näytelmä juontuu keskiajalta. Perinne säilyi voimakkaana läntisessä Suomessa 1900-luvulle saakka. Oulun joululaulajia pidettiim valtakunnan parhaina, ja Oulu vakiintui tiernapoikakeskukseksi, kun aito ja ainutlaatuinen - on esitettävä oululaisella nuotilla. Siihen kuuluvat pitkät surumieliset vokaalit ja kahdennetut konsonantit.
Näytelmään kuuluu:
- Kuningas Herodes; pukeutunut viittaan ja kruunuun.
- Murjaanien kuningas; pukeutunut kuten Herodes ja värjännyt kasvonsa mustaksi.
- Knihti; asu on yksinkertaisempi, ja hänellä on yleensä suoran lieriön muotoinen hattu.
- Mänkiki; viitta, pyörivä tähti kepin päässä ja joskus kartionmuotoinen hattu.
3.12
Pieniä joulurunoja muistokirjan sivuilta
Joulun sininen rauha,
tähtien helminauha!
Kuusi hangella hohtaa,
mielen jouluun johtaa.
Kotiliesi lämmin on
talven kylmän tullen,
siellä armas paikka on
joulun tullen sullen.
Tähdet maata katselee,
loimu yötä valaisee,
meille uuden riemun suo,
joulun ihmisille suo.
Yksi kynttilä on meillä,
nyt sen sytytämme,
tuika tuika kirkkahasti
joulukynttilämme.
4.12
Matka Joulun taloon
Voi miten pyörivät pienet tontut Tuomas-Tontun ympärillä! Pyörivät kuin väkkärät, riippuivat hihoissa, kiskoivat hiippalakista, tanssivat ja huusivat:
- Vie, vie, Tuomas-Tonttu, viepä meidät Jouluun! Vie kiireesti, meillä on kiire Jouluun! Sinä tiedät, missä Joulu on, vie meidät sinne heti!
- Voinpa viedäkin, tuumi Tuomas-Tonttu.
- Mutta sinne on pitkä matka.
- Ei se mitään, ei se mitään! Juostaan! Mennään lumikelkalla! Otetaan helikopteri! Kyllä keinot keksitään, kunhan näytät tien.
Mutta Tuomas-Tonttu asteli aitauksen luo, valjasti kepeännopean poronsa, otti suikulan puikulan ahkionsa ja säkillisen tuoksuvia heiniä.
- Ei Jouluun voi mennä nopeammin kuin tie vie, sanoi Tuomas-Tonttu ja hyppäsi tonttujen ahkioon.
Kun he olivat aikansa ajaneet ja porontiuku tiukutellut, he tunsivat ihanan tuoksun, joka luikersi heidän nenäänsä.
- Nyt pysähdytään, sanoi Tuomas-Tonttu ja pysäytti kepeännopean poronsa.
- Ei, ei! huusivat pienet tontut.
- Meillä on kiire Jouluun!
Mutta Tuomas-Tonttu pysähtyi ja sanoi:
- Jos jättää piparkakun hajut haistamatta, voi kokonaan myöhästyä Joulusta.
Ja niin he puistelivat lumet nutuistaan ja kopistelivat sisälle tonttumuorin taloon. Siellä he leipoivat piparkakkuja koko päivän ja yön. Vasta sitten he jatkoivat matkaa.
Kun he olivat aikansa ajaneet ja porontiuku tiukutellut, kuului suurien kuusien takaa kuisketta ja suihkettaja salaperäistä kahinaa.
- Nyt pysähdytään, sanoi Tuomas-Tonttu. Ja poro seisahtui parahiksi juuri pikkiriikkisen oven eteen ja oven takaa kuului sipsutusta ja supsutusta. Sitten he pujahtivat sisälle tonttutyttöjen taloon.
- Jos jättää salaiset kääröt käärimättä, saattaa kokonaan myöhästyä Joulusta, sanoi Tuomas-Tonttu. Niinpä he nikkaroivat ja nakkaroivat ja käärivät paketteja ja sipittivät ja supittivat koko päivän ja yön. Vasta sitten he jatkoivat matkaa.
Kun he olivat aikansa ajaneet ja porontiuku tiukutellut, he näkivät erään mökin ikkunalla kynttilöitä. Tuomas-Tonttu pysäytti poronsa.
- Ei, ei, meillä on kiire Jouluun! pienet tontut huusivat. Mutta Tuomas-Tonttu ei ollut kuulevinaan, vaan astui sisälle kynttilänvalajan mökkiin.
- Jos jättää kynttilät katsomatta, voi myöhästyä Joulusta, sanoi Tuomas-Tonttu.
Ja niin he valoivat kynttilöitä ja katselivat kynttilöiden rauhallisia liekkejä koko päivän ja yön. Vasta sitten he jatkoivat matkaa.
Kun he olivat aikansa ajaneet ja porontiuku tiukutelut, he kuulivat pienten kellojen helinää. Se oli ihmeellistä, kimmeltävää ääntä – ja ihan rauhassa he kaikki pysähtyivät. He seisoivat huurteisten puiden alla ja kuuntelivat. Pakkaskiteet ne puiden oksilla helisivät ja soivat. Puut soittivat joululauluja. Eivät tontut toki tahtoneet ajaa joululaulujen ohitse, vaan kuuntelivat ja hyräilivät lumisten oksien alla koko päivän ja yön. Vasta sitten he jatkoivat matkaa.
Niin he saapuivat Joulun taloon aivan tarkalleen oikeaan aikaan. Ja Joulun talo hohti ja loisti ja soi ja kimmelsi ja oli salaisuuksia täynnä.
Hannele Huovi
8.12
Joulukortit
Ensimmäiset joulukortit painettiin Englannissa 1840-luvulla. Myös Saksassa painettiin joulukortteja jo 1860-luvulla. Vanhin Suomessa tunnettu postitettu joulukortti on leimattu vuonna 1871. Se on valkoinen ristinmuotoinen kortti, jossa on koristeena päivänkakkaroita ja hopean värisiä kirkonkelloja. Korttien lähettäminen yleistyi nopeasti 1920-luvulla painotekniikan kehittymisen ja koulujen joulujuhlien ansiosta. Joulukortti valitaan edelleen huolella saajan mukaan. Usein se on myös tapa osoittaa, että kortin lähettäjä ei ole unohtanut sen saajaa.
9.12
Joulumerkki
Joulumerkki keksittiin 1900-luvun alussa. Kerrotaan, että eräs tanskalainen postimestari, Einar Holböle, keksi sen lajitellessaan apulaisineen joulupostia. Hän tuli miettineeksi, että jos jokaisessa joulukortissa ja kirjeessä olisi hyväntekeväisyystarkoitukseen myytävä joulumerkki, saataisiin sillä varoja vähäosaisten auttamiseen. Ensimmäinen joulumerkki julkaistiin Suomessa keuhkotautisten hyväksi 1912.
Muista lähettää joulukorttisi 15.12 mennessä!
10.12
Joulukuun juhlapäiviä
Joulukuun vanha nimitys oli talvikuu, joka oli käytössä vielä 1700-luvulla. Meillä joulukuussa on monta juhlapäivää. Itsenäisyyttä juhlittiin 6. päivä ja Lucian päivä on 13. päivä. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi” joulukuun 21. päivänä. Talvipäivänseisaus on 22. päivä. Kristikunnan piirissä joulukuun 25. vietetään Jeesuksen syntymäpäivää. Marttyyri Stefanuksen päivä on 26. päivä, Tapanin päivä. Joulukuun 28. päivä vietetään vielä viattomien lasten päivää Betlehemin lastenmurhan muistoksi.
11.12
Jouluseimen äärellä
Sana seimi tarkoittaa eläinten ruokinta-astiaa, pilttuuta. Nykyään se on vakiintunut kuvaamaan koko asetemaa, jossa ihmiset ja eläimet ovat kerääntyneet Jeesus-lapsen ympärille. Katolilaisessa kodissa seimi on yksi joulun tärkeimmistä koristeista. Se rakennetaan huolella ja siihen saatetaan ostaa joka joulu jotakin uutta.
12.12
Lumisade
Maailma alkaa laulaa!
Maailma laulaa valkeaa ääntä
helmen ääntä
pumpulin ääntä
valkean kyyhkysen ääntä.
Unta pitkin putoaa
valkoinen soiva verho,
silkkikellojen hiljaisuus.
13.12
Lucia-neito
Ensimmäinen Lucia, sokeiden ja silmäsairaiden suojeluspyhimys, oli kristitty sisilialainen neito. Hän sokaisi itsensä jottei joutuisi naimisiin pakanan kanssa. Lucia kärsi marttyyrikuoleman vuonna 304. Pyhä Lucia on myös Syrakusan ja suomenruotsalaisten suojeluspyhimys. Lucia on suomenruotsalaisille yhtä kallisarvoinen kuin suomenkielisille sauna ja lenkkimakkara. Suomenkielisetkin tunsivat Lutun yön tai Lussin yön, jonka uskottiin olevan vuoden pisin.
Nykyään Lucia kynttiläkruunuineen kirkastaa monen suomenkielisenkin koulun, päivä- tai vanhainkodin talvipäivän pimeyttä. Eläkööt valot, seremoniat ja kauniit neidot! Niitä ei ole koskaan liikaa.
14.12
Taivahalle syttyi juuri, tähti kirkas, tähti suuri
Raamattu kertoo tietäjistä, jotka tulivat Jeesuksen luokse tuomaan lahjoja. He saapuivat Betlehemiin tähden johdattamina.
Tietäjiä oli kolme. Vanhin ja arvokkain oli Kaspar, joka toi lahjaksi kultaa. Toinen tietäjistä oli mustaihoinen Balthasar. Balthasarin lahja oli myrhaa, eli tuoksuvaa pihkaa. Kolmas seurueessa oli 15-vuotias prinssi Melkior. Hän toi lahjana suitsuketta, uhrattaessa käytettävää savuavaa, tuoksuvaa ainetta.
Kuusen latvaan laitetaan koristetähti muistuttamaan siitä tähdestä, joka johdatti tietäjät Jeesuksen luokse.
Tähdet pienet
Tähdet pienet tuikahtaa,
meiltä huolet poistaa.
Revontulet hulmuaa,
valo meille loistaa.
Tähdet maata katselee,
loimu yötä valaisee,
meille uuden riemun suo,
joulun ihmisille tuo.
Z. Topelius
15.12
Enkeli taivaan lausui näin
Enkelillä on tärkeä osa Jeesuksen syntymäkertomuksessa. Enkeli ilmestyi Betlehemiin Jeesuksen syntymän aikoihin kertomaan ilosanoman paimenille ja kaikelle maailmalle. Siitä lähtien enkeli on suojannut seimen lasta.
Keski-Euroopassa enkeli on myös tuonut joululahjat. Jeesusta on edustanut pieni enkeli, Christkind. Hän on pieni tyttönen, jolla on sädekehä kultaisilla hiuksillaan, kimaltavat enkelinsiivet ja pitkä valkoinen puku. Jouluyönä saattaa kuulla hopeakellon hentoa kilinää: silloin Christkind laskeutuu lahjoineen taivaasta. Kukaan ei näe lapsosta, mutta lahjat, jotka odottavat aamulla, kertovat hänen käyneen.
16.12
Joulukuusen ääressä
Joulukuusi sytytettiin.
Niin kuin satu ihanin
kimaltain se kiehtoi mieltä
valoin, koruin loistavin.
”Äiti”, lausui lapsi, ”katso
kuinka yli kaiken muun
huipultansa hohtaa, loistaa
kirkas tähti joulupuun!
Miks on tähti ylimpänä
yllä myöskin enkelten?”
Äiti vastas: ”Muistoks on se
Betlehemin tähtösen.”
Lapsi mietti: ”Nyt mä muistan:
minne tähti pysähtyi,
siellä syntyi Vapahtaja,
sinne Jeesus ilmestyi.
Äiti, anna puun ja tähden
olla tuossa ainiaan,
että Jeesus syntyis meillä
joka päivä uudestaan!”
Lauri Pohjanpää
17.12
Jouluaattoon liittyy paljon perinteitä. Moni perhe viettää aattoa aina samanlaisin, tutuin tavoin.
Joulu on perheen juhla. Silloin muistetaan myös kuolleita perheenjäseniä ja sukulaisia. Monet perheet käyvät aattona hautausmaalla viemässä kynttilöitä perheenjäsenten haudoille. Hautausmaat ovatkin jouluaattona kauniita satoine ja tuhansine talven pimeydessä loistavine kynttilöineen.
Suomalaisiin perinteisiin kuuluu joulusauna ennen iltaruokailua. Puhtaana ja rentoutuneena on mukava odottaa aattoiltaa. Ennen vanhaan lämpimään saunaan jätettiin pesuvettä ja vihta saunatonttua varten.
Saunan jälkeen syödään runsas jouluateria ja ruoan jälkeen tuleekin illan odotetuin vieras: Joulupukki. Lahjoja ihaillaan ja ollaan yhdessä kuusen ympärillä.
JingleBell Rock
Christmas Lyrics by Bobby Helms
Jingle bell, jingle bell, jingle bell rock
Jingle bells swing and jingle bells ring
Snowing and blowing up bushels of fun
Now the jingle hop has begun
Jingle bell, jingle bell, jingle bell rock
Jingle bells chime in jingle bell time
Dancing and prancing in Jingle Bell Square
In the frosty air.
What a bright time, it's the right time
To rock the night away
Jingle bell time is a swell time
To go gliding in a one-horse sleigh
Giddy-up jingle horse, pick up your feet
Jingle around the clock
Mix and a-mingle in the jingling feet
That's the jingle bell,
That's the jingle bell,
That's the jingle bell rock.
loput kalenterista on valitettavasti hävinneet jonnekin bittiavaruuteen.