Joulukukat
Vanhan legendan mukaan pieni tyttö tuli Betlehemin talliin nähdäkseen Jeesus-lapsen. Hän halusi tietäjien ja kuninkaa tavoin antaa Jeesukselle lahjoja. Mutta hänellä ei ollut mitään annettavaa.Enkeli Gabriel näki tytön ja johdatti tämän lumiselle hangelle, jonka keskelle avautuivat valkoiset ruusut. Niitä tyttö vei lahjaksi vastasyntyneelle.
Suomalaisten joulukukista vanhimpia ovat kuusen havu, kanerva ja puolukanvarpu, mutta ensimmäinen oikea kukka oli punainen tulppaani. Sen eurooppalainen kotimaa on ollut 1500-luvulta lähtien Hollanti. Tuoksuva hyasintti saapui Eurooppaan Vähä-Aasiasta 1500-luvulla.
Joulutähti, Euforbia-nimisen laajan suvun punainen ja valkoinen jaloste, on lähtöisin Meksikon vuorilta. Suomalaiset ovat nähneet sitä luonnonvaraisen tien pientareilla Kanarian saarilla.
Floristien eli kukka-asettelijoiden luomukset, kukkakorit, ovat antajalle vaivattomia lahjoja tai tuliaisia. Kukkakauppiaat suosivat asetelmissaan tulikukkaa, syklaamia, atsaleaa sekä amaryllistä.
Anglosaksisissa kulttuureissa suositaan onnea tuottavaa mistelinoksaa, jonka suomalaiset tuntevat elokuvista ja ulkomaalaisista joulukorteista. Oviaukkoon ripustetun mistelinoksan alla on pussauspaikka, jossa voi vaihtaa joulusuudelman. Suomalainen vaihtoehto mistelille voisi olla esimerkiksi puolukanoksa.
Piparkakkutalo
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mistä piparkakkutalo on kotoisin? Kerrotaan, että saksalaiset sokerileipurit innostuivat tekemään piparkakkutaloja Engelbert Humperdinckin säveltämän Hannu ja Kerttu- satuun pohjautuvan oopperan innoittamina. Tämän päivän sokerileipurit taikovat kotonakin piparkakkutalojen ohella taikinasta myös pilvenpiirtäjiä, rautatieasemia ja kokonaisia lappalaiskyliä.
Jouluvalot
Paperinen, keltapunainen joulutähti ilmestyi suomalaisiin koteihin 1950- luvulla. Valolähteenä oli 15 watin hehkulamppu.
Joulu on valon juhla. Valo kuuluu maaimanjärjestykseen. Joulun kristilliseen sanomaan liittyy Jeesuksen tuleminen maailman valkeudeksi. Valoa hehkui myös Betlehemin tähti. Valo tuo elämäniloa ja piristystä kaamokseen.
Alkuaikoina suomalaiset tuhlailivat joulun aikaan pärettä ja talikynttilää. Ensimmäiset ulkovalot olivat talli- jää- ja lumilyhtyjä. Pohjoisessa keksittiin jätkänkynttilä, puupölkkystä tehty soihtu. Sitten tuli sähkö.
Ensiksi sähköistettiin kyntteliköt ja joulukuusen valot. Sähköiset jouluvalot ovat viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntyneet tuhatkertaisesti. Valovaijerit, värivilkut, psykedeeliset köynnökset ja valoveistokset piristävät suomalaismetsiä ja lähiöitä.
Himmeli ja olkipukki
Ruoko ja olki olivat entisaikain monipuolisia tarveaineita. Oljesta tehtiin myös koristeita. Meidän päiviimme saakka on säilyneet himmeli ja olkipukki.
Himmeli on ikivanha pohjoismainen koriste. Se takasi tulevan vuoden sadon. Kristillinen jouluperinne korotti himmelin Kristuksen kruunuksi.
Himmelin kokoaminen vaati aikaa, taitoa ja pitkää pinnaa. Tekeminen oli nuorten yhteistä puuhastelua. Joka vuosi tehtiin uusi himmeli. Kasvava elintaso toi muinaiskoristeeseen lisäloistoa: rusetteja, paperitähtiä, höyheniä tai kynttilöitä.
Himmeli tuo kodin joulusisustukseen ajatonta kauneutta.
Kodin kynttilät
Kansa on nähnyt kynttilöitä kirkossa iät ajat. Talonpojat valaisivat tupiaan kynttilöin vasta 1800-luvun lopulla, säätyläiset kotejaan huomattavasti aikaisemmin. 1800-luvun puolivälin uutuus, öljylamppu, syrjäytti savuttavat kynttilät. Öljylamppu valaisi vaivattomasti ja tehokkaasti. 1920-luvulla kynttilät palasivat juhlien tunnelmanluojiksi, ja niin ne vakiintuivat joulun ja muiden juhlahetkien pääsymboleiksi.