Jouluaattoon ja jouluyöhön liittyi entisaikaan paljon hämyistä mystiikkaa ja taikaa.
Kotitontuille vietiin jouluaattona navettaan tai talliin kulhollinen riisipuuroa. Näin haluttiin palkita niiden suorittamat vuoden hyvät työt, mutta myös taata talolle ja karjalle onni seuraavaksi vuodeksi. Riihennurkkaan vietiin haltialle jouluryyppy ja jouluolutta.
Kotitontuille vietiin jouluaattona navettaan tai talliin kulhollinen riisipuuroa. Näin haluttiin palkita niiden suorittamat vuoden hyvät työt, mutta myös taata talolle ja karjalle onni seuraavaksi vuodeksi. Riihennurkkaan vietiin haltialle jouluryyppy ja jouluolutta.
Jouluaterian jälkeen ruoat jätettiin yöksi pöytään vainajia varten. Vainajat saattoivat myös jouluyönä nukkua vuoteissa, sillä isäntäväki nukkui oljilla lattialla.
Jouluyöstä ennustettiin tulevaa vuotta. Jos jouluyö oli selkeä ja tähtinen, oli tulossa hyvä ruis- ja sieni vuosi.
Jos taas tähtiä ei näkynyt, marjavuodesta oli tulossa huono. Jollei joulupäivää vastaan yöllä näy tähtiä, ei kasva mitään marjoja.
Jos jouluyönä kylmää katajat niin, että lehvät ovat punaisina, tulee hallavuosi. Kun jouluyönä kyntää lumen siltä kohdalta pellolta, missä ohdakkeet kasvaa, ne katoavat. Kuura jouluna puissa merkitsee paksua tähkää viljassa.
Eläimiin liittyi monenlaisia uskomuksia. Sanottiin, että jouluna eläimetkin osasivat puhua. Linnuille annettiin aattoiltana hakotukin päästä jyviä, jotta ne eivät vahingoittaisi kesällä viljoja.
Sioille ei jouluna saanut näyttää päivää, etteivät ne kesällä menisi aitauksiin vahingon tekoon. Tuomaanpäivän ja joulun välissä ei saa ottaa yhtään lastua puusta, että lehmät pysyvät tervejalkaisina.
